Mitä en ajatellut eilen?

Onko Hesarin kuukausiliitteessä palsta: ’Mitä ajattelin tänään?’
Voisiko sitä ajatella toisin?
Mitä en ajatellut tänään? Tai parempi muistella eilistä.
Mitä en ajatellut EILEN?

Mitä en siis ajatellut eilen?
En ajatellut Pakistanin maanjäristyksen uhreja.
En ajatellut Eurooppaan raahattuja ja huijattuja nuoria naisia, jotka toimivat seksiorjina sivistyneille, valkoisille, kristityille EU-kansalaisille.
En ajatellut 40 syntymätöntä suomalaista lasta, joille ei löytynyt tilaa maailmassa. Heidät abortoitiin roskalaatikkoon.
En ajatellut asunnottomia, narkkareita, enkä alkoholisteja, joiden elämä on kadotetun elämää.

En ajatellut pelokkaita ja ahneita Fortumin johtajia, joista tuli miljonäärejä, koska Suomen poliitikot ovat yhtä yksinkertaisia, kuin kaikki muutkin suomalaiset.
En ajatellut Nokian vieraantuneita ja yksinäisiä johtajia, joiden kuva maailmasta alkaa olla yhtä skitsofreeninen, kuin kännykän näyttö.
En ajatellut islamilaisia, hinduja, buddhalaisia, steinerilaisia, shamaaneja, ateisteja, juutalaisia, jotka kaikki ovat matkalla kadotukseen ilman Kristusta.

En ajatellut eilen, mutta tänään taas ajattelen. Eilen en muistanut ajatuksin ja rukouksin onnettomia lähimmäisiäni, mutta tänään muistan. Kun huominen tulee, niin muistan ja unohdan. Onko ajatuksillani ja rukouksillani jotakin merkitystä? Mitä Jumala tuumii, kun hän katsoo minun tempoiluani rakkauden osoittamisessa. Kun Hän näkee kuinka pienin voimin haluan kantaa ihmisiä Jumalan lähelle. Mitä Jumala ajattelee joka päivä? Mitä Hän ajattelee minusta ja kenties sinusta jotka haluaisimme niin paljon hyvää, mutta olemme niin heikkoja auttajia?

Jumalan ajatukset ovat rakkauden ja toivon ajatuksia. Hän odottaa minun pieniä tekoja ja ajatuksia, joilla valmistan Jeesuksen paluuta maan päälle. Hän odottaa vielä yhtä rakkaudessa tehtyä tekoa, vielä yhtä ajatusta kärsivän puolesta, yhtä rukousta kadotetun löytämiseksi, vielä yhtä avustusta nälkäiselle ja kodittomalle. Vielä yhtä tilaisuutta kertoa Jeesuksesta, joka on Rakkaus.

Ja kerran minulle paljastuu, miten paljon sittenkin tein, koska en luovuttanut, enkä masentunut, vaan uskoin: Jumala tahtoo että teen oman osuuteni. Vähäkin merkitsee, koska jonkun heikon ja unohdetun kohdalla Jumalalla on lähettää vain minut.

Näin se on meidän kohdalla. Meillä on paikkamme ja tehtävämme, jota kukaan toinen ei voi korvata. Rakas ystävä. Ajatellaan, kun taas muistetaan toisia ihmisiä rakkaudella, rukoillaan ja autetaan voimien mukaan. Ja levätään silloin, kun muiden aika on auttaa, tukea ja lohduttaa meitä.

Jeesus kanssasi, ystävä.

Heikki Linnavirta, kirkkoherra