Kirkkoherra Heikki Linnavirran seurakuntakirjeitä karjalohjalaiskoteihin, kesäkarjalohjalaisille ja sinulle.

vuosi:
talvi kevät kesä syksy talvi    
Keskellä talvea Karjalohjan C-vitamiininkeltaisessa Pappilassa, kaukana Espoosta. Uusi hiippakunta herroineen vähän ahdistaa. Mihin lie uskovat sydämessään nuo lukeneet ja kultivoidut asessorit ja muut?

Jumalan Siunausta vuodelle 2004 kaikki kengänkuluttajat

Uusi vuosi aivan puhtoisena taas edessä. Hyvämaineisessa seurakunnassa keskitymme tänä vuonna oikean erottamiseen väärästä Jumalan käskyjen perusteella. Perheiden ja kotien hyvinvointi on yhteinen rukouksen ja työn aihe. Viime syksy koulussa oli surullista, koska lapset ajelehtivat. Olemme sopineet, että seurakunta pitää tänä keväänä aamunavauksia viikoittain. Kahdessa ryhmässä. Viides ja kuudesluokkalaiset saavat oman aamunavauksensa. Ensimmäisestä neljänteen omansa. Seurakunnalla on paljon annettavaa niin koululaisille, opettajille, kuin myös vanhemmille. Myös kevään kinkereiden aiheena on kodin ja perheen paras. Otsikkona raamatullisesti ’Mies on perheen pää’.

Nyt on vettä virrannut jo sen verran kunnallisista harrastuksistani, jotta voin kertoa miten ne koin. Yli kymmenen vuotta olin kunnanvaltuutettuna, kunnanhallituksessa, perusturvalautakunnan puheenjohtajana ja monessa muussa kokoonpanossa. Opin paljon uutta ja tapasin monia sellaisiakin ihmisiä, joita ei koskaan näy kirkossa Sanan kuulossa. Minut hyväksyttiin herraskaiseen joukkoon ja sain toteuttaa itseäni ja luulin edistäväni totuutta ja kristillisiä arvoja.

Työ surullisenkuuluisassa Totuuskomissiossa oli sitten kaikille karjalohjalaisille liikaa. Kirjasimme ylös erityisesti kunnanhallituksen mokia ja kupruja. Oikeastaan teimme työn kahdestaan komission varapuheenjohtajan kanssa. Vähintään Hannu Karpoa olisimme tarvinneet kolmanneksi. Olen nyt jättänyt kunnalliset riennot. Opin paljon politiikanteosta, lehmänkaupoista ja vallanhimosta. En minä ollut niistä vapaa sen enempää kuin muutkaan. Lehmänkauppoja ainoana köyhänä ja maattomana valtuutettuna en kuitenkaan pystynyt tekemään. Ja ei kukaan Karjalohjalla totuutta ja muutosta halunnut. Taisipa vain olla mukavaa katsella kauempaa, kun hullu Don Quijote pappi tappeli kunnan herroja ja tuulihattuja vastaan. No oli minulla ajoittain antoisaakin. Tuulettaminen ja lähes täysillä päästäminen oli terapeuttista. Mutta oli siinä vähän myllyhoidonkin aspekteja.

Kesä, syksy ja vuodenvaihde ovat olleet vapaata ja antoisaa aikaa. Stressi on häviämässä kyläteiden pölyyn ja lumeen. Ylipainoa olen pudottanut yli kymmenen kiloa. Patikoidessa voi rukoilla ja ylistää Jumalaa, kuunnella musiikkia, valmistella saarnoja ja katsella ihmetellen ja ihaillen ympärilleen. Mielipahan myllerrys ajatuksissa alkaa olla ohi. Minulla on nyt aikaa Jumalalle. Samoin on aikaa ihmisille intomielisenä ja entistä uskovaisempana pappina! Pystyn myös sanomaan vapaammin ja rohkeammin asioita, kun en ole sidottu kunnalliselämään. Valtuutettuna olin valitettavan arka, varovainen ja diplomaattinen. Nyt astun - maalaispappi kun olen - ihmisten varpaille kuin vanhaan hyvää aikaan. Ja tiedättekö mitä? Kyllä tässä kylässä ihmisillä on mahdottomasti varpaita! Kesäasukkaat sekä vihertävät hekottajat ja joogalentäjät menevät samoilla tallomilla.

Rakas ystävä. Mieti juuri tämän hetken olemisesi tärkeitä asioita.

Onko sinulla rauha ja turvallinen olo sydämessä ja mielessä? Saatko olla vapaa katkeruudesta ja kateudesta? Yllättääkö ilo sinut silloin tällöin? Odotatko innolla ja turvallisella mielellä huomista?

Jos elät ja koet näin, niin silloin Jumala kantaa sinua. Sinulla on elävä, aito usko Jeesukseen. Onnittelen sinua.

Kerro elämäsi voimasta, Jumalasta, muillekin, niin usko ja ilo kasvavat sinussa entisestään.


Jos sinua kaihertaa pelko, katkeruus, viha… Jos kärsit jatkuvasti masennuksesta, unettomuudesta ja levottomuudesta, niin sinä tarvitset apua. Tuon avun löydät vain Jumalalta. Hän rakastaa sinua ehdoitta. Hänelle et ole koskaan toivoton tapaus. Voit muuttua ja uudistua. Mieti mielessäsi haluatko elää täysillä Jeesuksen omana, tästä hetkestä Taivaaseen asti. Vai tyydytkö sekundaelämään, joka valitettavasti myös päättyy huonosti.

Tämä vuosi on Jumalan lahja sinulle. Ota Jumala todesta ja anna hänen uudistaa sinua. Elämä on kaunis ylistyslaulu: rikas ja antoisa ihmisineen, kylineen ja naapureineen. Kun Jumala saa muovata sydäntäsi, niin näet enemmän rakastettavuutta, kirkkautta ja kauneutta niin itsessäsi kuin muissa ihmisissä. Myös niissä, jotka olet kokenut kaikkein vaikeimpina rakastaa. Jumala muuttaa ja uudistaa sinut, jos tahdot. Niin Hän on tehnyt minullekin.

Heittäydy ystävä isompaan vapauteen ja uskoon. Heittäydy Taivaan Isän syliin! Ihan vaan itsesi kaltaisena syntisäkkinä. Jeesus kanssasi.

terveisin Heikki Linnavirta, kirkkoherra