Karjalohjan Saipan fanipaidan keltaisessa Pappilassa kevättä 2004



’Heissampoo tehdäänkö Kekkosesta…. ’ (En muista enempää)

Sinua lähestyy näin kirjeen välityksellä parannuksen tehnyt barbaari. Olen miettinyt muutamia elämän perusjuttuja, jotka ovat tässä yhteiskunnassa (Suomi) ja tässä kylässä (Karjalohja) ihan kadoksissa. Hukassa, kuin susi kukassa.

’Pyydän anteeksi, olen pahoillani!’

Kuinka paljon iloisempaa, valoisampaa ja arvostetumpaa olisi valtakunnan politiikka, jos maan kerma oppisi pyytämään anteeksi toilailujaan. Miettimättä tulee mieleen viehättävä, mutta kärsivän näköinen entinen naispääministerimme. Hän varmaankin pelimiesten pakottamana astui moneen miinaan kotimaan Irak-skandaalissa. Eduskunnassa hän sortui kuitenkin selkeään valehteluun koko kansalle väittäessään, että hän ei ollut pyytänyt tai saanut mitään salaisia asiakirjoja...Yksi rehellinen puheenvuoro: ”Anteeksi, olen pahoillani. Mokasin”. Tämä olisi varmasti riittänyt meille oikean ja väärän erottaville suomalaisille. Mutta ei kun ei.

Lähemmäksi tultaessa tätä anteeksipyytämistä ja katumista voisi odottaa monelta, monelta muultakin isokenkäiseltä, mutta myös paljasjalkaiselta karjalohjalaiselta. Suu pysyy kuitenkin tiukasti kiinni ja sydän on kovaa kiveä: ”Minähän en pyytele anteeksi, koska on ne muutkin roistoja ja ryöväreitä! Papit varmasti pahimpia. Nuo hurskastelijat.”

Rakas ystävä. Mieti sitä, kenelle vastaat elämästäsi: sanoista, ajatuksista ja teoista.

Sinä et vastaa minulle, et naapureillesi, et eduskunnalle, etkä George Bushille (onneksi).

Sinä vastaat kaikesta Luojallesi ja Jumalallesi. Tiedät, mikä on oikein ja väärin. Tiedät, milloin valehtelet, varastat, teet huorin, huijaat. Muut ihmiset eivät välttämättä tiedä kaikkea, mutta Jumala tietää kaiken. Hänelle sinä olet vastuussa. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Voit kieltää Jumalan ja jatkaa valheellista elämää tai voit tehdä parannuksen omista synneistäsi ja laiminlyönneistäsi.

Edellinen vaihtoehto merkitsee sitä, että näytät keskisormea Jumalalle ja halveksit Hänen työtään ja uhriaan ihmiskunnan pelastamiseksi ( Jeesuksen sovitustyö ristillä).

Ja kerran löydät edestäsi kaiken pahuuden, mitä olet ehtinyt elämässäsi tehdä ja huomaat tuominneesi itsesi kadotukseen. Toinen vaihtoehto on nöyrtymisen tie: ’Jeesus, Jumalan Poika, armahda minua!’ Tuo katuvasta sydämestä nouseva rukous saa aikaan muutoksen, koska Jumala kuulee ja välittää sinusta. Saat voiman tehdä parannuksen. Saat voiman pyytää anteeksi virheitäsi. Saat voiman elää uudistuneen ja jatkuvasti uudistuvan Jumalan lapsen elämää.

Koska olet ihminen, niin teet edelleenkin virheitä, sorrut synteihin ja lankeemuksiin. Mutta päivittäin myös näet ja oivallat mitä tehdä mokatessa, koska otat todesta asemasi Jumalan lapsena ja tiedät minkä ilon ja hyvän olon tuo mukanaan taitosi pyytää anteeksi tekemiäsi virheitä ja erehdyksiä niin Jumalalta kuin niiltä ihmisiltä, joita vastaan olet rikkonut. Virheitten tunnustaminen ja jatkuva parannuksen tekeminen merkitsee elämää vapaudessa, elämää Kristuksessa, elämää, mihin kuuluu ilo.

Joko olisi parannuksen aika?

Have a nice kevät!

Heikki Linnavirta
kirkkoherra.

Mallelta terveisiä, omalta sairaanhoitajaopiskelijaltani! Lapsille kuuluu kaikkea: Veera aloittelee kätilönä Lohjalla, Saana hoitaa kehitysvammaisia Helsingissä, Jossu hoitaa keskikaljatilauksia kesäasukkaille ja ykkösolutta kylän väelle marketissa. Salla on kotona ja miettii, Tilda kirjoittaa valkolakkia varten, Matti on Virkkalan laatukoulussa ja Maija-Sofia käy vielä tätä Karjalohjan koulua, jossa on ihan hyvä fiilis.