Kirkkoherra Heikki Linnavirran seurakuntakirjeitä karjalohjalaiskoteihin, kesäkarjalohjalaisille ja sinulle.

vuosi:
talvi kevät kesä 1 kesä 2 syksy talvi  
Karjalohjan Kai Hoisan keltaisessa Pappilassa kesää 2003

Rakkaat ystävät karjalohjalaiset, kesäasukkaat ja satunnaiset matkamiehet!

Miten menee, kuis kuuluu? Minä voin ihan yes. Pidin juuri kesän rippikoululeiriä viikon verran ja nuoret olivat ihania ja työläitä. Nukuin leirin jälkeen yli vuorokauden. Kuin tukki. Uppotukki. Meillä oli hyvä opetustiimi ja isoset, puhumattakaan keittiön väestä. Mutta kyllä yksi leiri tässä iässä riittää. Meillä oli vieraana leirillä (koko ajan) myös Gugu, ihastuttava tyttö Etelä-Afrikasta, joka kertoili kotimaastaan ja sen oloista. Hän myös ihmetteli sitä, kuinka me suomalaiset olemme niin hiljaisia ja ujoja! Mitäpä siihen sanoisi? Emme me ujoja ole. Emme vain keksi useinkaan mitään puhumista näin kasvotusten. Mutta kännykkään osaamme puhua maailman parhaiten. Kovalla äänellä huudamme puhelimeen intiimejäkin juttuja vaikka täydessä bussissa. Olemmekohan vain pikkuisen tyhmiä? Mutta hyvin sitä on Suomea rakennettu tälläkin porukalla - Nuijasodasta lähtien.

Entä hengellisesti miten jaksan? Herra hoitaa ja kasvattaa. Olen mielestäni saanut kasvaa paljon uskossa ja elämässä. En pidä enää itseäni korvaamattomana. En edes maailman parhaana pappina, kunnallispoliitikkona, isänä, säveltäjänä…viheltäjänä. Olen armosta pelastettu Jumalan lapsi, jolla on paikka Taivaassa. Ja Sinut rakas ystävä, haluan myös tavata kerran Taivaan kodissa. Eikä silloin tarvitse enää esittää mitään, ei jännittää, ei näytellä. Saamme olla vapaita, ystäviä, aitoja, lähellä Jumalaa ja toisiamme. Koen, että on hyvä elää tätä päivää ja katsoa kauas ja lähelle. Kauempana näkyy elämän raja ja ovi Vapauteen ja tässäkin on Jumala vierelläni, Jeesus, jonka askelissa kuljen.

Jos voisin välittää sinulle lujan uskon ja silmät, jotka näkevät Taivaaseen asti, niin välittäisin ja lujasti! Nyt kuitenkin toivon ja rukoilen: Katso rohkeasti lähellesi, katso Jeesukseen, kuuntele ja puhu Vapahtajallesi. Älä katso ongelmiisi, vakaviin sairauksiisi, perhehuoliisi tai ongelmiisi. Katso Jeesukseen ja pyydä (tässä ja nyt):

”Herra Sinun kanssasi haluan elää tästä eteenpäin Taivaaseen asti, Herra, kulje kanssani!” Ja kyllä se Jumala vastaa: ”Minä tässä olen. Älä pelkää. Iloa ja kauneutta olen varannut sinun elämääsi. Parhaat päiväsi on edessäpäin, koska minä rakastan sinua’. Tämän haluan sinulle sanoa sydämeni pohjasta: Luota, uskoa, turvaudu Jumalaan, niin kaikki on elämässäsi hyvin. Kaikki asiat järjestyvät. Sinä saat yltäkylläisen elämän.

Jeesus kanssasi. Nautitaan kesästä. Sateesta ja auringosta. Syksyn tulosta. Kaikesta. Me olemme turvassa. Ikuisesti.

Hain muuten kirkkoherran paikkaa tuohon Nummen seurakuntaan. Miksi? Kyselen nyt Jumalalta mitä Hän tahtoo. Jos pääsen, niin pääsen. Jos en pääse jatkan mielelläni Karjalohjalla. Kaikki sopii minulle.

terveisin ystäväsi ja veljesi Heikki Linnavirta, kirkkoherra
Mallelta terveisiä (Hän ei halua muuttaa Pappilasta!)
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Lapsilta terveisiä sieltä sun täältä.