Kirkkoherra Heikki Linnavirran seurakuntakirjeitä karjalohjalaiskoteihin, kesäkarjalohjalaisille ja sinulle.

vuosi:
talvi kevät kesä 1 kesä 2 syksy talvi  
Karjalohjan sähkölangalle unohtuneen vappupallon keltaisessa Pappilassa kesää 2003

Se on moro!

Esikoislestadiolaisilla on toimiva ja kristillinen rippikäytäntö. Joka pyhänä seuroissa on mahdollisuus ripittäytyä seurojen yhteydessä. Ja joko saarnaaja tai läheisin uskonsisar tai -veli julistaa synnit anteeksi ’Jeesuksen nimessä ja sovintoveren voimassa’. Kansankirkossamme on sama mahdollisuus joka sunnuntai ja aina, kun kristityt kohtaavat. Me julistamme voittoa synnin vallasta ja kuolemasta. Jeesus puhdistaa - Sanansa mukaan - meitä jatkuvasti kaikesta painolastista: pahoista teoista, ajatuksista, laiminlyönneistä ja peloista. Jeesuksen kanssa olemme jatkuvasti puhtaita!

Joskus ulkopuolella olevat, ne jotka eivät ole vielä käsittäneet Jumalan armon merkitystä kysyvät: - Eikö se ole ihan mahdotonta ja väärin, että syntiä saa tehdä miten paljon haluaa, sitten vaan pyytää anteeksi ja sama elämä jatkuu? Tässäpä se ihme juuri onkin. Kun saa Jumalalta syntinsä anteeksi, kun saa mahdollisuuden aloittaa elämänsä puhtaalta pöydältä, niin sitä ei halua jatkaa elämää entiseen malliin, vaan haluaa muuttua rakkaudesta ja kiitollisuudesta Jumalaa kohtaan.

Jos on aikaisemmin elänyt haureellista elämää, sitä parantaa käytöstään ja haluaa opetella elämään niin, ettei tarvitse häpeillä eikä salata mitään. Jos on aikaisemmin ollut viinan vietävänä, sitä haluaa raitistua ja oppia iloitsemaan ilman viinaa. Jos on aikaisemmin tehnyt pimeitä töitä ja harrastanut kuititonta kauppaa, huijannut valtiota tai naapureita, niin sitä parantaa tapansa ja alkaa rehelliseksi ihmiseksi. Jos on oppinut kovaksi juoruajaksi ja pahan puhujaksi tyyliin: ’Vain sinulle voin kertoa näin luottamuksellisesti…’ niin Jumala opettaa puhumaan toisista hyvää tai sitä voi oppia vaikenemaan molemmilla kotimaisilla!

Tämä muutos seuraa todellista uskoa, todellista armahdusta, koska Jumala voi kaiken, näkee kaiken ja välittää. Rakas ystävä. Sinä et ole tusinatavaraa, etkä osa Jukolan metsän sonnilaumaa. Sinä olet Jumalan rakas lapsi. Jumala antaa sinulle voiman muuttua ja uudistua ja muuttaa kurssi kohti parempaa elämää. Tänä päivänä. Tule Jeesuksen lähelle. Kerro hänelle miten jaksat tällä hetkellä, mitkä asiat painavat mieltäsi ja ota vastaan armahdus ja uusi elämä, jossa on virtaa, iloa ja rauhaa.

Mitä minulle kuuluu? Haikailen muuttoa Pappilasta. Kyselen Jumalalta yhä edelleen missä on paikkani maailmassa? Olen rauhaton, kuten keski-ikäiselle neurootikolle sopii, mutta sittenkin jaksan. Tarvitsen päivittäin Jeesuksen armoa ja puhdistumista synneistäni. Jos teot ovat vähenemään päin, niin ajatuksin sitä syntiä tekee tällainen raihnaisempikin ihminen. Mutta kiitetään Herraa ja eletään urheasti tai aavistus aristellen armon varassa. Jeesus tietää missä mennään. Se riittää sinulle ja minulle!

Omatekemä viisi vuotta vanha kasku fiksuille kesään ja Havaijin rannikolle sijoitettuna:

Eräs onneton amerikkalaismies lähti aamuyöstä kuutamouinnille. Suuri tappajahai ilmestyi paikalle ja otti uimarin hampaittensa väliin. Siinäpä mies sätki hain suussa. Rannalla juoksi aamulenkillä herra Virtanen Suomesta ja huusi tuolle onnettomalle: -Syökö kala?

Uidaan me miehet Suomen järvissä ja varotaan haukia muista syistä!

terveisin Heikki Linnavirta, khra
terveiset Mallelta ja seitsemältä rakkaalta lapselta sieltä sun täältä.