Elämme luterilaisen kirkon etsikkoaikaa. Jyvät erotetaan
akanoista. Jyvien puolella on tungosta. Akanapuolelle ei halua Einarikaan. Jos
kyse ei olisi ihmisen iankaikkisesta kohtalosta, niin sitä voisi olla aika
innostunut ihmettelemään, mihin päin puu kaatuu. Sellainen näppituntuma minulla
on, että saatana vetää välistä ja voittaa niin jyviä, kuin akanoita. Raamatun
Jeesus kertoo meille valheen isän taidoista. Hän on milloin valkeuden enkeli,
milloin pienten lasten pelottelija, joka sanoo: ”Pöö!” (Vähän kuin muumilaakson
kohmeinen mörkö).
Jumalan valtakunta on käsite, jota Jeesus viljeli. Jumalan
valtakunnan vertaukset ovat rippikoulusta tuttuja. Joka toinen muistaa sanat:
”Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä”. Joka toinen taas: ”Jumalan
valtakunta on keskellänne”. Jumalan valtakunnan rajat ovat hyvin erilaiset
uskonsuunnasta tai herätysliikkeestä riippuen. Ortodoksit, katoliset ja
evankelikaaliset tietävät tarkoin kuuluvansa oikeaan Jumalan valtakuntaan.
Samoin Suomen herätysliikkeistä ainakin vanhoilliset, esikoiset, Sley:n porukka
ja monet viidesläiset. Kaikilla näillä yhteisöillä on valtakunnalle eri rajat, ajatus
on sama: ” Vain meth olemma pelastettuin joukko”. Kirkon liberaalisiipikin
tunnistaa Jumalan valtakunnan rajat. Sinne pääsevät kaikkien uskontojen
kannattajat: hindut, jihadistit, ateistit, agnostikot, filatelistit ja synnissä
rypevät. Ainoastaan Raamattuun jumittuneet uskovaiset ja Perussuomalaiset
joutuvat helvettiin.
Luterilaisen kansankirkon suuri enemmistö on pihalla tai aidan
takana. Tarkoitan rippikoulunkäyneitä ja rokotettuja. Heitä on Suomessa muutama
miljoona kirkollisveron maksajaa. Tavallista kirkkokansaa, joka on ripille
pääsyn jälkeen käynyt kummipojan lapsen kastetilaisuudessa ja isoäidin
hautajaisissa. Sekä Kauneimmat joululaulut tilaisuudessa Helsingin
tuomiokirkossa tai muussa kirkossa, jossa sai olla kuin Ellun kana: hyräillä ja
pyöritellä silmiään.
Kirkko hajoaa omaan mahdottomuutensa lähivuosina.
Herätysliikkeillä menee aina hyvin. Heillä on omat kokoontumistilat ja
rukoushuoneet. Heillä on tuhansien jopa muutaman sadantuhannen uskollinen
joukko, joka maksaa kymmenykset herätysliikkeelle. Heidän yksinäiset
naisvanhukset testamenttaavat talonsa ja tavaransa rakkaalle
seurakuntayhteisölleen. Liberaalit kirkon kannattajat, joiden teologia perustuu
kulttuuriälykköjen ajatteluun, säilyttävät myös asemansa. Heistä pitää huolen
Svenska Fondenin lisäksi Suomen poliittinen kerma, joka tarvitsee kirkollista kulttuuria
ja esteettisiä kokemuksia pitääkseen yllä kuvaa omasta sivistyneisyydestään.
Mikä onkaan hienompaa, kuin treffit kirjamessuilla, jossa piispat, feministit
ja poliitikot taputtelevat toisiaan selkään ja kehräävät: ”On ihanaa, kun on
ihanaa. Suvaitkaamme, siunailkaamme ja siemailkaamme skumppaa”.
Ihmisiä kuolee kaiken aikaa ympäri Suomea. Vanhuuteen,
sairauksiin, onnettomuuksiin. Kirkon papit siunaavat vainajia jatkuvana
virtana. Yksi pappi osallistuu n. 300 siunaustilaisuuteen kymmenen vuoden
aikana. Pappeja on pilvin pimein kirkon palveluksessa. koska ihmisiä kuolee.
Hautajaisia on viikonloppuisin jokaisessa Suomen paikallisseurakunnassa.
Omaiset ovat enimmäkseen sitä suurta joukkoa, jolla ei ole hajuakaan Jumalan
valtakunnasta. Heidän uskonsa on haparoivaa. Pelko ja hämmennys on kammottavan suurta
läheisen kuollessa. Tämä Suomen kirkon veronmaksajien enemmistö on ilman
piispoja ja paimenia. Heille ei löydy tukea ja turvaa elämän eikä kuoleman
kriiseissä. Heille ei kukaan ole kertomassa terveyden päivinä mitä se Jumala
tahtoo ja toivoo rippikoulun käyneiltä ja rokotetuilta. Tähän asti kirkolle on
kelvannut heidän rahansa. Nyt tämä kirkkokansa nettailee itsensä ulos kirkosta
ahdistuksen ja orpouden takia.
Jospa. Jospa kirkko hajoaisi pian. Jospa herätysliikkeiden ”liberaalit”
näkisivät ohi omien ahtaitten rajojensa ja alkaisivat kantaa huolta
tavallisista kirkon jäsenistä, jotka ovat eksyneitä, peloissaan ja ilman
opastusta. Jospa joku kulttuuriuskova löytäisi Jeesuksen ja lähtisi tutustumaan
kansankirkon todellisiin jäseniin. Jeesuksen seurassa kulttuurikin on jees, kun sydän on avautunut rakkauden
suuntaan. Hajoaako kirkko? Rukoillaan ihmettä, Jeesuksen kosketusta ja kunnon
rysäystä. Taivaan takia. Maanpäällinen elämä on ekstraa.
Jeesus kanssasi, ystävä
Heikki Linnavirta, rovasti