Laulu Espoon hiippakunnasta


Sävel: Taas kukkasilla kukkulat,
toisinto läntiseltä Uudeltamaalta

Sanat: Anna-Mari Kaskinen

(26 säkeistöä kattaa kaikki
Espoon hiippakunnan seurakunnat)

1.
On laaja hiippakuntamme ja rikas taustaltansa.
Tuomiokirkkoon kauniiseen vaeltaa kirkkokansa.
Se seurakuntaa palvella on saanut sillä paikalla
kuudetta sataa vuotta.


10.Jo Topelius aikanaan sai Karjalohjaa kiittää.
Sen laaksoilla ja vuorilla maan kauneutta riittää.
On pieni, hyvämaineinen nyt kansa seurakunnan sen.
Se ukkosenkin voittaa.

15. Keskellä Lohjan kaupungin on kivikirkko suuri,
ja viisisataa vuotta jo on kohonnut sen muuri.
Se kantaa Laurin nimeä. Hän oli köyhän ystävä
kuin itse Kristus, Herra.

17. Jo kaukaa, halki peltojen saat nähdä kauniin merkin.
Se Nummen kirkon torni on, piirretty viivoin herkin.
Sen krusifiksi kuljettaa nyt meidät vuosisatain taa,
vaan jatkuu sanan kylvö.

18. Keskelle vehmaan maiseman Pusulan kirkko tehtiin.
Nyt usko vuosisatainen näin puhjeta saa lehtiin.
Taas kaikuu viesti kellojen. On kansa kuullut kutsun sen
jo kaksisataa vuotta.

21. Jumala viisaudellaan vaatimatonta käyttää
ja hauraissa ja heikoissa hän suuruutensa näyttää.
Se Sammatissa tiedetään, kun torppaan pieneen, köyhimpään
Elias Lönnrot syntyi.

26.Sen vaakunassa tähti on, se Kristusvalon toistaa,
ja seurakunta jokainen nyt sakaroina loistaa.
On risti kaiken keskellä. On siinä toivo, elämä,
ikuisen ilon lähde.