Talvikirje 2012    06.01.2012


Talvikirje 2012

Hei rakas ystävä. Se on Hekapappi, joka tässä kirjoittaa. Sinulle.


      
Vuosi 2012 on jo hyvässä vauhdissa. Meillä Karjalohjan seurakunnassa on viimeinen aivan itsenäinen toimintavuosi. Tulevaisuus on täysin Jumalan käsissä. Meillä ei olisi syytä pelkoon ja epävarmuuteen, vaan minkäpä teet, kun usko on sinapinsiemenen tuhannesosan luokkaa. Lahjaa sekin, mutta isompaa sitä toivoisi uskon varmuutta. Ainakin minä toivon. Absolut.

Laitoin etukanteen rohkaisun sanoja paremmalta kristityltä. Amerikkalainen, mutta silti vahva rohkaisija  ja Jumalan terveisten välittäjä. Minulla ei ole uusia sanoja sinulle. Ei uusia aatteita, eikä muutospuheita. Koen, että maailma ympärilläni muuttuu minunkin edestäni.

Ihan varmasti elämme lopun aikoja. Jumalan ajat ovat tietysti Hänen aikojaan, joiden pituutta, en arvaile, mutta nopeutunut tempo maapallon kouristuksissa, maanjäristyksissä ja myrskyissä kertoo, että synnytystuskissa ja uuden maailman alussa olemme. Emme tarvitse Maya kulttuurin, emmekä muitten ennustajien päivämääriä. Raamatun Sana, Jeesuksen omat sanat evankeliumeissa, kertovat riittävästi kuinka nopeasti maailman loppunäytös lähestyy.

Luonnon pahoinvoinnin lisäksi myös ihmiset voivat surkeasti. Yhteiskunnassa ja kirkossa opettajien ja johtajien paikoilla ovat suulaimmat ja jumalattomimmat tyypit. Kirkon puolelta voisin luetella pilvin pimein kulttuurikristittyjä, joiden usko ei ole Raamatun mukaista uskoa. Mitä lie new-age kamaa ja ”kaikki maailman uskonnot liittykää yhteen suojelemaan luontoäitiä”- ekumeniaa. Tämäkin kertoo lopun ajoista. Uskovat pyhittyvät edelleen ja paatuneet kasvavat paatumuksessaan ja pahuudessaan. Tässä on syytä katsoa peiliin ja tarkastaa, kummassa joukossa itse on. Olenko Jeesuksen anteeksiantoa ja rakkautta tarvitseva syntinen armon varassa kelluja? Vai olenko ylpeä minäminä-ihminen, jolle oma paras, oma etu, omat naminamikokemukset, oma hyvinvointi ovat kaiken mitta? Ja jumalakin on sen mukainen lilliputti?

Mitä pitää tehdä lopunaikoina? Elää täysillä ja istuttaa vaikka omenapuita, tehdä työtä Jumalan rauhassa ja ilossa, rakentaa kotia, nauttia eläkevuosista. Tämä koskee kristittyjä, joilla on Jeesus-tie jalkojen alla. Jos taas on ajautunut jumalattomaan leiriin, tai on siellä aina ollutkin, niin silloin on syytä havahtua hereille ja kavuta kirkonmäelle, etsiä kristitty veli tai sisar, ottaa Raamattu käteen ja saada pelastusvarmuus: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”. (Joh 3:16)

Usko Jeesukseen tuo elämän ja ilon kaikkiin aikoihin. Usko Jeesukseen tuo pelastusvarmuuden, vaikka maailma sortuisi jalkojen alla. Jumala on väkevä Jumala. Hänen kuolemaakin väkevämpi rakkauden voima on heikon uskovan käytössä. Tästä hetkestä ikuisuuteen.

Usko Jeesukseen, niin olet pelastettu ja homma on hanskassa myös armon vuonna 2012.

Jeesus kanssasi, ystävä

Heikki Linnavirta, Karjalohjan kirkkoherra, rovasti



Laulu Espoon hiippakunnasta


Sävel: Taas kukkasilla kukkulat,
toisinto läntiseltä Uudeltamaalta

Sanat: Anna-Mari Kaskinen

(26 säkeistöä kattaa kaikki
Espoon hiippakunnan seurakunnat)

1.
On laaja hiippakuntamme ja rikas taustaltansa.
Tuomiokirkkoon kauniiseen vaeltaa kirkkokansa.
Se seurakuntaa palvella on saanut sillä paikalla
kuudetta sataa vuotta.


10.Jo Topelius aikanaan sai Karjalohjaa kiittää.
Sen laaksoilla ja vuorilla maan kauneutta riittää.
On pieni, hyvämaineinen nyt kansa seurakunnan sen.
Se ukkosenkin voittaa.

15. Keskellä Lohjan kaupungin on kivikirkko suuri,
ja viisisataa vuotta jo on kohonnut sen muuri.
Se kantaa Laurin nimeä. Hän oli köyhän ystävä
kuin itse Kristus, Herra.

17. Jo kaukaa, halki peltojen saat nähdä kauniin merkin.
Se Nummen kirkon torni on, piirretty viivoin herkin.
Sen krusifiksi kuljettaa nyt meidät vuosisatain taa,
vaan jatkuu sanan kylvö.

18. Keskelle vehmaan maiseman Pusulan kirkko tehtiin.
Nyt usko vuosisatainen näin puhjeta saa lehtiin.
Taas kaikuu viesti kellojen. On kansa kuullut kutsun sen
jo kaksisataa vuotta.

21. Jumala viisaudellaan vaatimatonta käyttää
ja hauraissa ja heikoissa hän suuruutensa näyttää.
Se Sammatissa tiedetään, kun torppaan pieneen, köyhimpään
Elias Lönnrot syntyi.

26.Sen vaakunassa tähti on, se Kristusvalon toistaa,
ja seurakunta jokainen nyt sakaroina loistaa.
On risti kaiken keskellä. On siinä toivo, elämä,
ikuisen ilon lähde.