”Päästä irti Karjalohjasta” on yhden, Suomen luterilaisen kirkon,
piispan kehotus meikäläiselle vuosia sitten. En jaksa muistella, missä
yhteydessä tuo lause tarttui mieleeni. Mietin usein:
- Ketä kerran kuussa pitämäni messut Karjalohjalla häiritsevät?
- Miksi ne haittaavat jotain täysin ulkopuolista piispaa?
- Miksi raahaudun edelleen, vaikka ahdistaa, Karjalohjalle?
Olen uskovainen pappi. Pyrin saarnaamaan Raamatulle
kuuliaisesti. En revi, enkä kääri rullalle pyhän kirjan lehtiä eksegeetti-anarkistien,
enkä kulttuurisieppojen tapaan. Lapsenuskoni ja olemassaoloni häiritsee – näin
tulkitsen – Iisebelin hengen mukaisesti eläviä laitoskirkon rouvia, sekä
arempia miehiä, jotka ovat jääneet tossun alle.
Karjalohja on osa Lohjan seurakuntaa, työyhteisöäni. Kristityn
papin velvollisuuteni, on pitää Jumalan sanaa esillä - edes hiillosliekillä -
Karjalohjan ihmisille. Muuten rakas kotiseutuni nukahtaa Ruususen ikiuneen, uudelleen
rakennettu Kivikirkko muuttuu naakkojen asunnoksi. Kristillisen kirkon piispa
kehottaa: ”Päästä irti Karjalohjasta”.
Jeesus kanssasi, ystävä
Heikki Linnavirta, rovasti, Lohjan pappi, Karjalohjan
hyvämaineisen seurakunnan kirkkoherra 1988 – 2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti