torstai 19. kesäkuuta 2014

Jussit vaan sulle - Hekan Juhannuskolumni 19.6.14



Työperäinen ahdistus on uusi asia minulle. Ennen stressasin, tappelin, hävisin ja voitin. Tein kirkon töitä näillä renkipapin käsillä Jeesuksesta iloisesti puhuen ja synnin vaaroista vakavasti varoitellen.  Nyt olen ajautunut eläkeiän kynnyksellä työperäiseen angstiin enempi enempi, kuin vähempi. Työ on jakautunut kahteen osaan: Olen pappina seurakuntalaisille ja muille ihmisille. Mahtavaa. – Olen pappina laajassa työyhteisössä. Tämä on ankeuttajien leiri. Keskitysleiri.  Ihan kuin kuolisin pystyyn monta kertaa päivässä. 

Syy on varmasti minussa, kun en osaa mukautua uusiin haasteisiin. Pitäydyn itsepäisesti samaan Raamattuun, kuin ennenkin. Koen syyllisyyttä synneistäni. En pidä siitäkään, kun Jeesuskin on saanut monta varoitusta piispoilta. Ristin sanoman ja sen ”Minä olen ainoa tie pelastukseen” -puheen takia. En vain osaa hyväksyä liberaalien ja kultturellien uutta kirkollista näkyä, missä on iso osa sitä luonnonsuojelu-uskoa. Ainoa synti ja häpeä on nykyään tehdä ympäristörikos: ”Se ei lajittele kotitalousroskia. Vankilaan tuollaiset!” Olen uskovaisuuteni lisäksi liian rehellinen ollakseni sinut tämän kirkkokonsernin kanssa. Onneksi ja kiitos Herralle hyvämaineisen yhdistys tukee.

Juhannus tullee ajallaan. Satoi vaikka vanhoja akkoja tai paistoi Lidlin makkaroita. Olutta on. Riittävästi. Olen miettinyt viime aikoina krapulatiloja. Darroja. Niistä kerrotaan kirjallisuudessa. Omakohtaisia kokemuksia, minulla on kolmeosaisen romaanin verran. En tiedä yhtään hyvää krapulaa. En ainuttakaan dagen efteriä, jota ilolla muistelisin tai josta antaumuksella ja ihaillen lukisin. Pahoinvointi, kipu, morkkis, häpeä, maan heiluminen, yökkääminen ja mahalaukun tyhjennysharjoitus vähintään vuorokauden ajan. Tätä herkkua tuo juhannus sadoilletuhansille suomalaisille, tuhansille lohjalaisille, kolmellesadalle karjalohjalaiselle. Suomi on hieno maa. Olemme fiksu kansa. 

Miksi pitää saada pää sekaisin? Siihen on yksi selkeä syy. Jeesus ei riitä, usko ei kanna, Jumala on kaukana ja Siwa lähellä. Minulle viina on aina ollut ongelma ja tulee olemaan. Ilman Malle-vaimoa olisin alkoholisti, koska tunnen addiktoituvan - täysillä kaikkeen ja vielä kovemmin - luonteeni. Rakkaat ystävät ja viinamäen miehet. Kohtuus kaikessa. Jos ja kun ette pysty kohtuuteen olkaa absolutisteja. Jos ette vaan hallitse viinankäyttöä, niin menkää A-klinikalle. Ottakaa tolkku vaimo. Rukoilkaa vahvaa uskoontulon ihmettä, missä jää viinanhimo ja huumeriippuvuus. Tupakkaa myöten. Ehkä olette jo niin pitkälle, että vain viimeinen voi auttaa.

Miten voi nauttia oikein elämästä? Jumalan armon avulla ja päivä kerrallaan. Aina kerran enemmän nousten, kuin rähmälleen langeten. Parannus on syntien – omien – katumista. Anteeksipyyntöä Jumalalta, joka armahtaa, koska Jeesuksen ristin läpi olet puhdas. Entä pyhitys? Herra tietää missä kohdin uskova on pyhityksen tiellä. Jos ei tunnista itseään syntiseksi ja armoa tarvitsevaksi, niin pyhitys ei ole vielä alkanutkaan. 

Juhannustanssit oli paha paikka Johannes Kastajalle. Herodes sai kaiketi jonkin sortin erektion naisen vokottelevaa tanssia katsellessaan ja siitä ilosta antoi katkaista pään Jumalan suurelta profeetalta. Tansseissa on haureuden perkele vauhdissa. Henkilökohtaisesti en käy tansseissa, koska osaan vain sitä seitsemänkymmentäluvun pussikaljatanssia ja hidasta ”in medias res” nojailua. Silti, rakas etsijä, uskova, Jumalan armoa tarvitseva, luota Jeesuksen kutsuun, joka kuuluu tänä Jussina ahdistavassa työssä, työttömyydessä, viinan kiroissa, heikossa uskon kilvoittelussa ja miksei myös iloisen ja rauhaisan uskon kantaessa. 

Jeesus kutsuu omiaan lähelleen viettämään Jussia vapaasti, vapaammin ja aina uudelleen lankeemuksen jälkeen nousten. Päivä kerrallaan on hyvä. Hetki kerrallaan parempi, koska hetkessä on Taivaan portti ja Jumalan läsnäolo. Siinä on hyvä olla ilman viinaakin. Siinä on hyvä olla, vaikka sata kökkökirkon ankeuttajaa yrittäisi päästä iholle. Jeesus on hyvä ja se riittää. Kerran kaikki on täydellistä. Matkataan ja taistellaan. Saatana on voitettu vihollinen. Taivas on valmistettu ekstaasinhyväksi kodiksi meitä varten. Sitä kohti, vaikka kontaten.

Jeesus on kanssasi, ystävä

Heikki Linnavirta, Karjalohjan pappi, rovasti, selvänäkin syntinen mies

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti