tiistai 26. marraskuuta 2013

Rakas Vitteri

Taas Lohjan seurakunnassa kuohuu. Aina myös minun ympärilläni. En saisi olla Karjalohjan pappi. En saisi valittaa, kun entistä seurakuntaani Karjalohjaa viedään kuin Sammatin sikaa. Minun pitäisi olla Underberg -muutosjohtaja, vaikka olen vallaton kappalainen kaukana kotoa. On se kumma, kun muut eivät osaa suhtautua minuun. Eivät edes koulunsa käyneet kirkon ihmissuhdeammattilaiset (papit, diakonit, kanttorit ja taloustyypit) ja kristityt maallikot. Mikä muissa on vikana? Haikailevatko he kaikki vielä sääty-yhteiskuntaa tai Neuvostoliiton puolue-eliitti järjestystä?  
Kära Vee. Minussakin on vikaa vaikka muille jakaa. Ylpeyttä, paskamaisuutta, katkeruutta, pitkävihaisuutta jne. Mutta se, joka on syytön heittäköön ensimmäisen nauriin. Tai mieluummin sacher- kakkua kolme palaa.  Luulin jo joulun olevan ovella, mutta pelkkiä ulvovia susia on liikkeellä. Karjalohjallakin muutamia. Eikö ne voisi ottaa oppia karhuista ja mennä talviunille?
Ystäväni Lohjan kaupassa kommentoi minulle pörssiyhtiön ja kirkon eroja. Hän edustaa enempi niitä edellisiä. Liike-elämässä on sittenkin reilu meininki ja tarvittaessa rehellinen tappelu kengän antamista myöten. Kirkko uuvuttaa kaikki hurskastelemalla ja puhumalla sovinnaisia latteuksia samalla, kun selkää taotaan puukolla. Teräpuolella: ”Siunausta vaan ystävä. Sinulla on varmaan paha olla. Haluaisitko piparin tai muovipussin päähän?”
Rakas Vittermutterbitter. Minulla on kyllä sellainen hengellinen näky, että kirkossa juhlii tällä hetkellä saatana. Pappeja – Jeesusta tunnustavia – sorsitaan ja ajetaan pois koko kirkosta isolla luudalla ja vihtahousun vihdalla. Eikö tämä ole hurskastelua, jos pidän itseäni todellisena uskovana mallipappina? Ei varmasti. Minä jos kuka olen yksin Jumalan armon ja Jeesuksen ristin varassa konttaava pappi. En käyttäydy, puhu ja ole, kuten paremmat ja hurskaammat papit. En varmasti täytä sovinnaisen papin mittaa, mutta vain Jumala tietää mistä jumalattomuuden läävästä minun uskonelämäni alkoi. Omalla tielläni olen kaiketi Jumalan silmissä vähintään ”Pyhimys 47”. Se Peteliuksen tuttu. Sen verran pohjalta ja helvetin portiltani taipaleeni alkoi.
Rakas Vide. Olen ajatellut pyytää Jeesukselta Joulun rauhaa ja iloa itselleni. Sen jälkeen kaikille muille. Nyt vain on sellainen olo, että ilman apuja, en auta edes Karjalohjan kivikirkon kärpäsiä. Niitä on muuten paljon. Taitavat olla entisiä Suomen pappeja? Muutama isompi horroskulkija on piispan oloinen.
Heikki Linnavirta, fb – tviittaaja, rovastin planttu

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Terveiset yhdistyksestämme!

Karjalohjan hyvämaineisen seurakunnan ystävät ry. piti syyskokouksen su 17.11.13 Karjalohjan Lasikirkossa. Virallisia jäseniä yhdistyksessä on nyt 80 henkeä. Tavoite 100 jäsentä täyttynee vuodenvaihteeseen mennessä. Jäsenet ovat alueseurakuntalaisia, kesäasukkaita, kantaseurakuntalaisia sekä muutama muuttolintu Ranskasta ja Floridasta.

Yhdistys on maallikkovetoinen. Pappeja on tällä hetkellä yhdistyksessä kolme. Toivoisimme kesäasukkaista ja Lohjan seudun eläkeläis- ja yhdistyspapeista löytyvän lisää pappeja mukaan toimintaan talkoohengessä. Varsinkin, jos alueseurakunnan sijaispappien löytämisessä tulee joskus vaikeuksia.

Karjalohjan hyvämaineisen seurakunnan ystävät ry:n tehtävä on tukea Karjalohjan alueseurakuntaa rakennemuutosvaiheessa, mutta myös hamassa tulevaisuudessa, jotta voimme edelleen kasvaa paikallisena kristillisenä ja kirkollisena toimijana tarjoten seurakuntalaisille turvallisen ja tutun hengellisen kodin. Näkymme on elävä, ja seurakuntalaisistaan aidosti välittävä, paikallinen kristillinen seurakunta missä työntekijät ja seurakuntalaiset tuntevat toisensa, ja joka elää mukana arjessa ja juhlassa, niin iloissa kuin suruissakin.

Karjalohjan alueseurakunta sai kielteisen päätöksen Helsingin hallinto-oikeudesta valituksestaan koskien Kirkkohallituksen ratkaisua lakkauttaa mm. Karjalohjan seurakunta. Karjalohjan hyvämaineisen seurakunnan ystävät ry. tulee olemaan yksi valittajatahoista Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toivomme vielä oikeudenmukaisuuden voittoa ja pienten seurakuntien ihmisläheisen työskentelyn tunnustamista.

Kaisa Niskala yhdistyksen puheenjohtaja

Heikki Linnavirta, aluekappalainen, varapj.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Pahoitinmieleni.fi


Kuulen yhä voimistuvaa vedetyn vessan kohinaa työympäristössä. Sama kuuluu koko entisen Karjalohjan seurakunnan alueella. Meitä ollaan Lohjan kantaseurakunnan  toimesta lorisuttamassa pöntöstä alas kiihtyvällä vauhdilla. Vuoden alusta  puolitettiin kanttorin ja diakonin virka. Nyt papin virkaa puolitetaan perustelulla ”sammattilaisille tulee paha mieli, jos Karjalohjalla on isompi pappi ja virka!”

Meillä on pian ’kolme puolikasta’ juhlimassa 400 -vuotista autonomista seurakuntaa Karjalohjalla seurakunnan keskellä. Missä olemme muun ajan? Opin tänään kantapään kautta: papit laitetaan työalalaatikoihin ja kirstuihin. Sitten olemme todella somaa, samaa joukkoa. Seuraavaksi saamme koulupuvut ja punaiset huivit. Sen verran on Neuvostoliiton mallia Suur-Lohjan seurakunnassa. Onneksi ensi vuonna on kirkollisvaalit ja jytkympi muutos tulossa kirkkovaltuustoon.

Saa nähdä, kuinka Herra laittaa taas kaiken kohdalleen, mutta aika orpo olo on meikäläisellä. Työkokouksessa tapasin tänään kivoja, uusia pappeja. Eivät olleet ahdistavia. Ruoka oli Sammatin Kievarissa hyvää ja sitä oli riittävästi. Kokousasioissa oli ”be an outsider” olo. Joudun vanhoilla päivilläni etsimään  nyt työsuojeluvaltuutettua, jos meillä on Lohjalla sellainen.

Jeesuksen kanssa olen jaksanut ihanasti. Raamatun Sanan mukaan Hän on jaksanut myös minua. Silti ihmisiä, työyhteisöä ja mulle rakasta kansankirkkoa ajatellen: ”Onk kukka enää mun puolell?” Tää on se turpaan saavien veljeskunnan puoli. Meidät tavoittaa osoitteesta: Pahoitinmieleni.fi. Meidät tunnistaa myös ulkonäöstä. Nenästä vuotaa verta ja räkää.

Juuri nyt, kun kirjoitan vähän mieli mustana, niin tunnen Jumalan siunaavan käden ylläni. Halleluja, kiitos Herralle! Kirjoitan kuitenkin. Sekin helpottaa, koska tiedän, ettei tätä Lohjan suunnassa lueta.

Heikki Linnavirta, kohta puolikas, sitten varttipappi hyvämaineisesta Karjalohjan seurakunnasta.


Ps. Kaikki tulee olemaan hyvin! Jumala on sen luvannut mullekin.