torstai 29. elokuuta 2013

Lokakuussa – jos Luoja suo- 31 vuotta pappina



Kauemmin pappina kuin maallikkona. Kauemmin pappina, kuin kaikki Suomen naispapit ja –piispat. Kauemmin pappina, kuin yksi Korhonen ja Virtanen yhteensä. Kirkkoherranakin yli 20 vuotta kodin, uskon ja Isänmaan puolesta  raamatunpolttajia, shamaaneja ja liberaaliuskonnon harjoittajia vastaan.
”Auta Herra, et helmahas’ tuotavana lyhde pieninenkin mullakin ois”. Jos näette jossakin lyhteen, niin tuokaa mulle. Tai lähettäkää tekstiviestinä.

Laskeskelin mielessäni vuosia eläkeikään, koska tämä rakennemuutos seurakunnassa vie vision, skenaarion ja voimien rippeet. Vielä olisi ainakin viisi vuotta, ellei porvarihallitus nosta eläkeikää 70 vuoden tienoille. Maalatkaa verkkokalvoillenne: Riparileiri, iltanuotio Puujärven rannassa. Heka sjuttio år soittaa kitaraa ja laulaa ”Kumbayaa” Ja nuoret kyselevät toisiltaan silmät kyynelissä: ”Miksei noille ole paikkaa hoitokodeissa?”

Ei vaiskaan. Olen elämäni kunnossa, vaikka sokerit on koholla. Uskon, että Karjalohjalla puhkeaa kunnon herätys. Ihmisiä tulee uskoon pilvin pimein Lohilammelta Tallaan perukoille, Lohjansaaresta Mustlahteen, aina Lohjan keskustaa myöten. 

Miksi uskon? Seurakuntalaiset rukoilevat ja uskovat jo nyt. Lapsista vanhuksiin asti. Kunhan emme lankea toiminnan varmisteluihin omin voimin. Tarkoitan tapahtumia, juhlia, musiikkirientoja ilman rukousta ja Jumalan Siunausta. Tässä on voitettava kiusaus, kun mietimme Herran vuotta 2014 ja sen mahdollisuuksia julistaa kaikessa Jeesusta, ihmisten Vapahtajaa ja Pelastajaa.

On se kumma. Aloitan vaikka heinäseipäistä, niin puhe johtaa Jeesukseen. Parempi näin, kuin toisin päin. Onko sinulla elämäsi ohjat omissa käsissä? Hellitä ja heitä ohjat, ystävä. Elämä on enemmän, kuin hevonen ja Vermon ravit.

Siunausta, iloa ja mustikkapiirakkaa (pullataikinapohja)

Heikki Linnavirta. Karjalohjan pappi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti