tiistai 9. heinäkuuta 2013

Yki stadista, painovirhe ja Joh 3:16

Hurskas uskoontulokertomus on pelastuneen alkoholisti-Ykin tarina. Hän uskoi henkilökohtaisesti pienoisevankeliumiin ja Jeesukseen, koska UT:n painoksessa oli urbaanin legendan mukaan kirjoitusvirhe: ”…ettei Ykikään, joka häneen (Jeesukseen) uskoo joutuisi kadotuksen, vaan saisi iankaikkisen elämän”. Sama pienoisevankeliumi on pelastukseni ilman painovirhettä: ” Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Elän pelastetun joukon  keskellä, koska uskon Raamatun olevan Jumalan Sanaa, Taivaan Isän puhetta, lapsilleen. Alusta loppuun asti.
 
Jos valikoisin Raamatun lupauksia irtokarkkien tavoin, olisin arkkipiispan kaltainen eksynyt poloinen. Jos yliviivaisin turvaksi tarkoitettuja Jumalan käskyjä ja kieltoja vaaran paikoista, olisin kirkon muiden johtajien joukossa. Valmistelemassa vetoomusta rakkauden, ympäristön, suvaitsevaisuuden, keijukaisten ja naisten monimuotoisuuden puolesta. Keski-ikäisiä heteroäijiä vastaan. Vika on vain siinä, että kirkon piispojen oppi ei ohjaa ketään Taivaaseen. Päinvastoin: Ad Inferos! Minä, Bobby McGee ja monet, monet muut kaipaamme Taivasta ja kammoamme kadotuksen lopullista eroa rakkauden Jumalasta. Armo on toivomme. Eivät Raamatun hylänneet piispat, eivätkä luterilais-räisäsläisen kirkon leipäpapit.
 
Raamattu kertoo Jumalan antamasta armahduksesta, armosta, josta maksettiin käsittämätön hinta Jeesuksen ristillä. Kirkossa vallalla oleva halpa armo on sitä, kun siunaillaan, nuoleskellaan, pelätään, nöyristellään ja hanurisoidaan joka suuntaan luulossa, että olemme hovikumarrusten mestareita. Maailma, saatana ja uskoaan tunnustavat ateistit nauravat kirkon miellyttämiskulttuurille. Meitä, syntisiä armon varassa räpeltäviä kristittyjä, ei naurata luopumuksen ajat. Nyt on valinnan aika kaikilla kirkon jäsenillä. Raamatun sana, Jumalan kunnioitus, usko Jeesukseen ja ristin tuomaan sovitukseen ovat selkeitä viestejä Taivastiellä pysymiseen.
 
Kunpa kirkon johto vaihtaisi punavihreiden humanismin, ja New-age myötäilynsä Totuuteen. Jeesus on Totuus. Hän on Elämä ja Tie. Ei ole muuta tietä. Tällä tiellä ei eksy hullutkaan. Sopii ehdottomasti mulle.
 
Jeesus kanssasi ystävä. Siunausta piispat ja mahtavat. Siunausta armosta pelastetut uskovat. Toivoa ei ole vain torstaisin. Sitä on joka päivä. Tänään on toivon päivä avuttomille, pohjalla oleville ja metsään menneille. Muillekin, kuin Ykille. Esmes Sulle ja mulle.
 
Heikki Linnavirta, Karjalohjan pappi, rovasti ja kirjailija

 

linnavirta(at)gmail.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti