torstai 28. maaliskuuta 2013

Jeesus elää!



Koin kevään vahvasti 1990-luvulla. Pappeilin Karjalohjalla, muualla Suomessa, Inkerissä ja Tallinnassa. Kevään toi Suomen kansankirkon yhteinen usko ja kotoisan kravatittoman herätysliikkeen näky rakentaa Kristuksen kirkkoa yli kaikkien rajojen: Yksin uskosta ja rakkaudesta Jeesukseen ja Jumalan sanaan. Kevät päättyi silloin herätysliikkeen varovaisuuteen. Nyt on toisin. Tavalliset kristityt: kirkkouskovaiset, herätysliikkeiden väki ja nenää kaivelevien pällistelijöiden  - meikäläisen tapaiset - kirkon jäsenet uskaltavat sittenkin heittäytyä Jumalan armon ja rakkauden varaan. Jeesuksen siivellä. Tämä tavisten ja pienten ihmisten joukko kavahtaa herraskaisen kirkon yläluokan edustamaa arvotyhjää liberalismia ja ateismia. 

Puolueettomuuden harha on ohi. Myös vallanhimoiset kirkon edustajat, harhaanjohtajat ja peesaajat ovat valinneet puolensa. Trendikkäiden vasemmistovihreiden ja hallintofundamentalistien joukkoon on tunkua.  Värin näyttäminen on paikallaan, koska viimeisellä tuomiolla on vain kaksi joukkoa. Armosta pelastetut toisella, kadotuksen valinneet toisella puolella.

Ammattiliitot ovat sivuraiteilla ja heikossa hapessa. Irtisanomisoikeudet on otettu kirkon johdon käyttöön. Viimeisen vuoden aikana irtisanoutumiset ovat olleet päivän sana (Dagens gröt): 


-          Piispat sanoutuvat irti armomurhien ja aborttien vastustajista.

-          Piispat sanoutuvat irti Raamatun mukaisesta opetuksesta ja uskosta Jumalaan, Saatanaan, hyvään ja pahaan.

-          Piispat sanoutuvat irti homoista ja lesboista, jotka kipuilevat erilaisuutensa kanssa ja haluaisivat löytää ilon ja rauhan.

-          Piispat sanoutuvat irti herätysliikkeistä, Paavalin synodista, Lähetyshiippakunnasta, Luther-säätiöstä ja pahnanpohjimmaisena Karjalohjan hyvämaineisen seurakunnan Kirkkopäivistä.

Voi hyvä Isä näitä jäätyneeseen paniikkinappiin kielensä työntäneitä Suomen piispoja.

Mistä ilo Pääsiäisaikaan ja kevääseen? Jeesus elää ja vaikuttaa edelleen Suomen kansankirkossa leipäpapeista huolimatta. Seurakuntalaisia on satojatuhansia, jotka uskovat Raamatun ilmoitukseen Jeesuksesta, joka syntyi maailmaan ja sovitti kuollessaan ihmisten synnit, syyllisyyden, pahuuden ja heikkouden.  Jeesus rakentaa kirkkoaan ihmisten välisissä verkostoissa, soluissa, raamattupiireissä kaikkialla Suomen luterilaisen kirkon seurakunnissa. Sille eivät hallintouskovaiset voi mitään, Jumalan Sanaa ei kahlita. 

Karjalohjan kirkkopäivät olivat antoisat. Seurapuheet hyviä. Puhuinhan minäkin. Ennen muuta koolla oli paljon Kristuksen seurakuntaa: maallikoita, pappeja ja piispoja, joiden keskellä vaikutti Hengen luoma yhteys. Paikalla oli vain veljiä ja sisaria Kristuksessa. Kirkon herroja en nähnyt Karjalohjan maisemissa. Olimme herravapaalla Jumalan rakkauden ja ihmeellisen armon vyöhykkeellä.

Jeesus elää, rakas ystävä. Uskalla olla vapaa Jumalan lapsi. ”Joka ihmistä pelkää on pelkonsa vanki. Joka luottaa Herraan on turvassa”.  Jeesus on ainoa Tie Ikuiseen Elämään ja Taivaaseen. Sinut on kutsuttu. Jeesus sanoo: ”Tule ja seuraa minua!” Tästä alkaa elämä. Olet tervetullut.

Heikki Linnavirta, Karjalohjan pappi, rovasti, kirjailija

PS. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi teki vaikutuksen väkevällä kristillisellä saarnallaan ja nöyrällä olemuksellaan. Olen hämmentynyt kohdattuani ihmisenkokoisen piispan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti