lauantai 24. marraskuuta 2012

Hekan Blogi ja uusi huomen

Kirkko jakautuu kovaa vauhtia. Kansankirkko ja herätysliikkeet ovat toisella puolella. Herrat,  liberaaliuskoiset ja kermakristityt toisella. Tämän jälkimmäisen tunnistaa erilaisista maailmaa syleilevistä ohjelmista: ympäristöohjelma, maaseudun kehittämisohjelma,  kotouttamisohjelma eriuskoisille, sosiaalipoliittinen ohjelma, dialogiohjelma terroristien kanssa jne. Ensimmäisen ryhmän tunnistaa siitä, että tämä porukka elää, tekee töitä, kärsii työttömyydestä ja luottaa silti: Jumala ompi linnamme!

Pienet ja keskisuuret seurakunnat, jotka poistuvat herrojen kartoilta ovat näitä Jumalan Sanan varassa eläviä seurakuntia. Pienenä esimerkkinä Karjalohjan hyvämaineinen seurakunta. Julkinen ja virallinen asemamme on pian loppu, mutta uskomme säilyy. Samoin Kivikirkkomme Karjalohjan harjulla. Vuonna 1988 keskustapuolueen vaikuttaja halusi tilata pioneerit räjäyttämään kirkon ja heivata kivet Puujärveen. Estimme sen ja rakensimme kirkon käyttökuntoon. Tarvittaessa valtaamme oman kirkkomme, jos meitä estetään käyttämästä sitä. Omistamme sen. Meitä Karjalohjan seurakunnan – hyvämaineisen – ystäviä on tuhansia. Jopa yksi presidenttimme – Tarde - diggaa kivikirkkoa ja käy siellä vuosittain pääsiäismessussa.

Hekan Blogit jatkuvat vuoden vaihteen jälkeenkin  terävinä ja kantaaottavina. Osoite Hekan Blogeille  muuttuu tuonnempana, koska Lohjan seurakunnan sensori estää sananvapauden toteuttamisen, kuten Espoon kapitulin piispakin on ottanut tavakseen tehdä. Taistelemme ja säilytämme vapautemme uskoa Jeesukseen ja Jumalan Sanaan.
Nyt on seulonnan aika. Ollaan jyviä, annetaan akanoiden lennellä. Annetaan keisareiden kekkaloida ilman vaatteita ja aatteita. On se kummaa, että pannumyssy nousee toisille päähän.

Jeesus kanssasi, ystävä

Heikki Linnavirta, Karjalohjan kirkkoherra, rovasti, kirjailija

Ps. Kirja-arvostelu saattohoitokirjastani ”Rusinatonta pullaa. Jeesus kanssasi ystävä!”
Olen selaillut painotuoretta opusta ja voin todeta sen kaksijakoisuuden. Rohkaisua ja Jeesuksen ylistystä on riittävästi. Paljon on myös ahdistusta ja taistelukuvausta luopiokirkkoa vastaan. Kapitulit Turussa, Helsingissä ja Espoossa ovat jo Jumalan Sanan vihollisten käsissä. Tämän takia kirjani jutuissa  paistaa läpi masennus ja viha. Kirja on hiomaton, aito ja rehellinen. Siinä sen suurin ihme ja outous.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti