lauantai 12. maaliskuuta 2016

Sateenkaaren vangit

Seurakunnan työntekijöiden joukkoon, kirkolliskokouksen edustajiksi, paikallisseurakuntien valtuustoihin luikerteli kymmenisen vuotta sitten vihaisia sateenkaarilipuilla huitovia rakkaudenjulistajia, jotka toitottavat suvaitsevaisuutta, moniarvoisuutta ja erilaisuuden rikkautta omilla ehdoillaan: ”Suvaitse, kannata ja kumarra samoja asioita samaan tahtiin kuin me. Jos vastustat meitä, olet rasisti, natsi, sika, Wagnerin jouluna syöty serkku”. 

Kokeneena pappina ja tosi entisenä kirkkoherrana olen saanut seurata vuosikymmenen ajan oikeaoppisen ja idealistisen sateenkaariliikkeen menestystarinaa kansankirkossa: Kun heilutat sateenkaarilippua, niin sinun ei tarvitse osata mitään työssäsi, sinun ei tarvitse kunnioittaa tai suvaita toisinajattelijoita, saat olla juuri niin töykeä, röyhkeä ja itsekäs, kuin haluat. Kirkon johto nyökkäilee ja taputtaa innoissaan. He pelkäävät liberaalien ja jumalattomien tuomiota: Kun ei hyväksy sateenkaariväen toikkaroivaa ja raamatunvastaista toimintaa on fundamentalisti ja lahkolainen. 

On surullista nähdä kirkon johtajien luopumus uskosta ja pappisvalasta. Pelko on saatanallisen vahva voima. Hiljaa oleminen, vaikeneminen, on sateenkaarivärisen vääryyden ja pahuuden hyväksymistä. 

Tässä kohden syyllisiä ja pahantekijöitä ovat lähes kaikki kirkon jäsenet ja työntekijät. Olemme suomettuneet ja antautuneet. Pelkäämme leimaantumista, työpaikan menetystä ja syrjintää. Pelko ei ole turha, taistelu on todellista, turpiin on tullut ja tulee. 

Mutta, mutta… jos rakastavan Jumalan suuntaan haluaa olla kuuliainen, niin onko totuutta etsivällä muuta mahdollista? Meillä on Raamatun lapsellisen pelastava todistus: ”Jeesus on Herra. Hän on tie, totuus ja elämä. Hänen kauttaan pelastumme. Yksin armosta. Tässä ja nyt voimme olla Tien kulkijoita. Taivas on matkamme päämäärä”. Sateenkaarilippu ohjaa väärälle tielle. Jeesuksen seuraaja ei voi olla kahden tien kulkija. 

Pilapiirtäjä Kari kuvasi piirroksessaan maalaisisäntiä. Toinen virkkoi lehteä selaillessaan: ”Maailman tilanne on niin kauhea ja pelottava, että se voi rauhoittua millä hetkellä tahansa”. 

Tätä mukaillen. Kirkon tilanne on kauhea… Odotetaan Jumalan ihmettä. Entisistä liberaalikristityistä tulee parhaita uskon puolustajia ja todistajia. Uskoon pamahtavista piispoista tulee oivallisia saarnamiehiä. Sateenkaarilipun alla marssijoita pääsee jatkuvasti vapauteen yksin Jumalan armosta. Kaikki voi muuttua paremmaksi millä hetkellä tahansa. Sitä odotellessa. 

Jeesus kanssasi, ystävä Heikki Linnavirta, rovasti

tiistai 24. marraskuuta 2015

Mind fullness

Jeesus-usko ahdistaa sekulaaria suomalaista. Varsinkin naistenlehtiä lukevaa, viihdeohjelmia katsovaa ja peilin edessä itseään ihastelevaa otusta.  Ainakin hoitoalalla mm. kunnissa saa - osana koulutusta - mind fullness sessioita alan guruilta. Täytä mielesi ajatuksilla, jotka rakentavat sinua. Kehitä itseäsi entistä positiivisemmaksi ihmiseksi. Heittäydy uskomaan itseesi ja mahdollisuuksiisi. Tämä kuulostaa ihan Obaman vaalilauseelta: ”Minä voin, minä pystyn!” Pian sekulaari suomalais-ugrilainen metsäläinen muuttuu täydeksi ja kokonaiseksi olennoksi. Pää on täytetty pian karhunvillalla ja pumpulipilvillä. Vähän Raamattua mukaillen ja metsästäjän ajatuksia toistaen:” Se on täytetty pää.”

Paavali (yksi fariseus, joka pamahti uskoon) kirjoitti: ” Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.” Usko Jeesukseen on Jumalan läsnäolossa elämistä, rakkautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä. Usko Jumalan Poikaan on syntisen ja armahdetun, pelastetun ja voiton saaneen, nöyrän ihmisen tapa elää kristittynä, Taivaan kansalaisena.

Mind fullness ja muut vastaavat viritykset ovat sekundan valmistajan (saatana, langennut enkeli ja ihmiskunnan vihollinen) käsialaa. Mind fullness on ilmaisen lounaan tarjoamista, josta joutuu aina maksamaan. Kannattaa ajatella kahdesti. Täytänkö mieleni itsekkyydellä, ylpeydellä ja valheella, vai onko minulla Kristuksen mieli? Uskonko guruihin ja apinasta kehittyneeseen ihmiseen, joka rakentaa vielä joku päivä uuden Baabelin tornin, joka ulottuu kuun pimeälle puolelle. Vai uskallanko heittäytyä rikkinäisenä ja heikkona ihmisenä täysillä Jumalan varaan huutaen: ”Jeesus, auta, pelasta, hoida homma. Olen mind empty ja rapiat päälle”.

Jeesus kanssasi, ystävä
Heikki Linnavirta, rovasti Lohjan hyvästä kaupungista

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Jumala on ainoa, jota sinun tarvitsee miellyttää

Ajattele ystävä vaikka ääneen, kun seuraavan kerran kohtaat - niinku ihan
oikeesti kohtaat - jonkun Ihmisen. Ison ihmisen elämäsi arjessa tai juhlassa.
Kuinka moni perheesi tai ihastuttavan sukusi jäsenistä saa sinut näyttelemään,
mielistelemään ja kärsimään, koska heillä on ote sinusta? Kuinka moni työkaveri:
esimies, alainen, kollega saa sinut jo pelkällä vastaan tulemisella jännittymään,
ahdistumaan tai pelkäämään, koska heilläkin on ote sinusta?

Ja niitä isokenkäisiäkin maailmassa on: johtajia, herroja, hyvin, hyvin korkeasti
koulutettuja, yhteiskunnan kuohukermaa, julkkiksia. Heilläkin on ote sinusta,
koska sinä bongaat heidät helposti ja varmasti. Ja mietit, miten heidän kanssaan
tulisi olla, ettei munaisi itseään. Tulisiko sanoa ’moi’ vai ’päivää’? Pitäisikö olla
leikkisä vai vakava? Miten heihin tulisi suhtautua, että tekisi hyvän vaikutuksen?

Maailma on aika täynnä ihmisiä, jotka ovat orjuuttaneet sinut. Joka puolella on
väkeä, jotka hallitsevat ajatuksiasi, tunteitasi ja päiviesi kulkua. Kaiken takana
ei ole Matin ja Tepon nainen, vaan halu miellyttää, suuri tarve kelvata, saada
päähän taputuksia, olla hyväksytty, kuulua joukkoon. Ja niin elämäsi kulkee orjuudessa.
Stressiä, pelkoa, väsymystä, ilottomuutta ja tukahdutettua (olipa vaikea
sana) vihaa. Kaikki on kurjuutta ja suurta turhuutta, kun et sittenkään osaa olla
mieliksi kaikille, toisille, no ainakaan muutamille.

Tässä sinulle valinnan mahdollisuus ihan nyt ja heti. Lakkaa miellyttämästä.
Älä mieti, minkä vaikutuksen teet sanoillasi tai teoillasi. Vaikka kuinka yrittäisit
tulla maailman miellyttävimmäksi ihmiseksi, niin aina joku yllättää sinut. Joku
inhoaa, väheksyy, kiusaa ja pilkkaa sinua. Aina on joku, joka ei missään tapauksessa
voi sietää sinua. Eli relaa vähän. Haistata pitkät paskat ihmisten mielipiteillä
sinusta tai sinun tekemisistäsi.

Vapaudu ihmisten orjuuden taakasta ja miellytä sitä, joka sen ansaitsee. Ihaile
ja rakasta sitä, joka tulee liki ja rakastaa sinua täysillä. Keskity yksin Häneen, joka
on sinun rakkautesi arvoinen. Puhun tietysti Jumalasta, joka Jeesuksessa tulee
ihan kohti ja hyväksyy sinut jo etukäteen. Ennen kuin ehdit edes miettiä, että
’Hui! Jumala!’

Jeesus kanssasi, ystävä
Heikki Linnavirta, rovasti
KIRJASTA VUORISTORATAKRISTITTY, 2010 
– Linnavirran kaikkia kirjoja voi kysellä Susanna Kalliolta +358 505922733

- Punaista Limonadia ja papinleukoja -1995
- Sinistä suklaata ja sielunhoitoa -1998
- Piispojen Taivas -2001
- Jeesus ja minä -2003
- Jumalantervettä! – 2004
- Ihan vähän hyvämaineinen -2007
- Vuoristoratakristitty -2010
- Rusinatonta pullaa, Jeesus kanssasi, ystävä! – 2012

torstai 29. lokakuuta 2015

Frank Mangs

Hei Jeesus. Tunnet Mangsin? Sen Närpiön miehen. Hän oli mahtava kristitty. Herätyssellainen. Uskoi Sinuun ja eli Jumalan armon varassa. Kiitos tuon laisista julistajista. Luin hänen kirjoituksensa 1900 luvun herätyksistä Helsingissä ja monissa muissa Pohjolan kaupungeissa. Mahtavalta kuulosti puhe Suomen eduskunnassa vuonna 1944. Sanoja isänmaasta, uhrautumisesta ja kansasta, mutta ennen muuta Jeesuksesta syntien sovittajana ja ainoana tienä ikuiseen elämään. Kiitos Jeesus palavasieluisista kristityistä, jotka uskalsivat puhua maan johtajille.

Jeesus. Täällä kansankirkon kulmilla pippaloin minäkin. Tunnistat minut pelokkaan hiiren viiksistä ja harmaasta parrasta. Olen pihalla kaikesta rakkaan kirkkoni menosta. Ihan kuin joku hiippakaappo olisi sanonut: ”Käypä Heka katsomassa onko siellä ulkona ketään?” Kuulen takaani oven lukitsemisen äänen ja huomaan kylmissäni: Olenhan täällä ulkona ainakin minä. Ja muutama muu Jeesuksen Sanan todesta ottava tollo. Kunhan silmät tottuvat pimeään näen kohta paremmin.

Laestadius, Ruotsalaisen Paavo, Renqvist…Jeesus nämä tyypit julistivat ja herättelivät suomalaisia. Moni sai armon uskoa ja pelastui. Arkkipiispa Gustav Johansson, Karjalohjan kesäasukas, ei katsonut innoissaan herätysliikkeitten julistajia, mutta oli tahollaan kansankirkon herättäjä hänkin. Jeesus, nämä ovat armosta perille päässeitä ihmisiä. Näin uskon. Heidän välityksellään Taivas sai asukkaita. Suomalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia…
Jeesus, olemmeko tässä ajassa Esaun sukua? Jaakob sai siunauksen isältään. Esau itki: ”Yksikö siunaus sinulla vain on?” Jeesus, ihan näin uuden liiton syntisenä pappina pyydän ja muistutan Sinua: ”Sinulla on siunauksia satamäärin. Siunaus ja herätys kuuluvat tällekin ajalle.”

Ulkona alkaa olla päättymätön talvi, kuin sadussa Velho ja Leijona. Kanssani on suuri joukko jäätyneitä ja palelevia ihmisiä. Jeesus, luin Mangsin saarnoja. Laestadiusta fanitan aina, vaikkei hän päässytkään tupakasta eroon.

Herra, Tämä maa on pullollaan Raamattuja. Siunaa Sanasi. Opeta meidät taas lukemaan. Voisin sanoa hurskastelevasti: ”Aloita minusta”. Sanon kuitenkin: Aloita piispoista ja sateenkaarijulistajista, etteivät he joutuisi kadotukseen sen takia, että johtivat tuhansittain lapsia ja lastenmielisiä pois Jumalan valtakunnasta ja pelastuksen sanasta. Pelasta Jeesus johtajia ja eksyneitä kellokkaita, niin kansa saa taas mahdollisuuden rohkaistua uskomaan totuuden: ”Jeesus on Herra”.

Heikki Linnavirta, pappi ja rovasti

tiistai 20. lokakuuta 2015

Kenen kirkko?

Kuka saa puhua kristillisen seurakunnan puolesta? Ovatko piispat kirkon äänioikeutettuja? Kirkkoherrat ja papisto? Kirkon herätysliikkeiden johtajat? Seurakuntalaiset? Sari ja Johanna (ne vantaalaiset)? Sinä ja minä?

Luterilaisen kansankirkon ”maan tapa” on ollut vuosisatoja se, että jokainen halutessaan saa käyttää kirkon ääntä. Samalla tavalla, kuin aikoinaan Karjalohjan kivikirkon rakentamisessa ei tarvittu työnjohtajaa, koska jokaisen kyläläisen tuli ohi kulkiessaan valvoa kirkon rakentamista. Kirkko valmistui, paloi salaman sytyttämänä, valmistui uudelleen. Kansankirkko toimii.

Saan ihottumaa, kun kirkon liberaalisiipi aukoo päätään ja haluaa kirkon muuttuvan ihanan harmaaksi. Tarkoitan piispoja ja suvaitsevaisen suloista kulttuuriväkeä. Heillä on oikeus kailottaa, käännyttää ja tehdä työtä kirkon sivistämiseksi. Suotakoon heille se ilo. Silti ahdistun, koska koen, että minun oikeuteni sanoittaa kirkon päätehtävää (Jeesus on Herra) koetetaan rajoittaa ”suvaitsevaisesta” suunnasta. Mun valtaa hämmennys ja kauhu.

Kestääkö kirkko punavihreän new-age hyökkäyksen? Varmasti. Kirkossa tulee aina olemaan kastettuja, rippikoulunkäyneitä ja rokotettuja seurakuntalaisia, kirkkokansaa joka ei kuluta kirkon penkkejä sunnuntaisin, mutta uskoo Jumalaan, joka on mukana arjessa: Työpaikoilla, työttömien kohtaamisissa, kodeissa ja hoitolaitoksissa. Kirkkokansa kokoontuu tavallisiin kirkkoihin ja seuratilaisuuksiin, jossa puhutaan sanaa yksinkertaisesti ja lauletaan virsiä ja lauluja, joita on ennenkin laulettu.

Mietin usein kirkon vasemmistoa ja sen motiiveja. Opettelen rakastamaan kaikkia lähimmäisiä, jotta ihottuma helpottaisi. Rukoilen piispojen, liberaalien ja homojen puolesta päivittäin, yhtä lailla nenääkaivavien heteroiden ja urbanisoituneiden maalaisten puolesta. Kirkon ääni kuuluu sinulle ja minulle. Kirkko kuuluu myös meille konservatiiveille. Tällä puolen kirkkolaivaa puhaltaa kova tuuli, joskus jopa myrsky, mutta laivaa emme jätä. Herätämme Jeesuksen, kun myrsky käy pelottavaksi. Paraikaa on äänen avaamisen aika. Kohta huudamme: Herää Jeesus! Auta meitä. Me hukumme. Mutta kirkkoon mahtuu jokainen, joka kaipaa ja etsii pelastavaa ja armollista Jumalaa. Kirkon johtajan nimi on Jeesus. Yksin Jeesus. 

Jeesus kanssasi, ystävä. Ota pastilli.

Heikki Linnavirta, rovasti, pappi

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Hei Jeesus, täällä Heka, sateinen skutsi jossain Lohjalla

Syysmetsässä. Täällä on pilvin tosi pimein sieniä: herkkutatteja, kantarelleja ja haaparouskuja. Kuten tiedät Jeesus. Tunnistan vain punaisen kärpässienen. Sen alla olen sadetta pitämässä. Ei ole näkynyt sienenkerääjiä, joten rauha maassa ja mättäällä. Kuinka taas jouduin tänne? Äsken kaikki näytti toiveikkaalta. 

Olen laskenut kehotuksesi mukaan siunauksia. Niitä on enemmän kuin sammakolla poikasia. Olen siunattu perheellä, ystävillä, hyvillä työtovereilla, muutamalla uudella hampaalla ja kodilla, jossa on komero, mihin voin piiloutua pahaa maailmaa. 

Olen uuden syysvision edessä havahtumassa perheiden pelastumislupauksiin Raamatun valossa. Kiitos Jeesus. Kaikki alkaa Kirjan alusta: Luominen, Nooan arkki ja kahdeksan pelastunutta, portto Rahabin perheväen henkiinjääminen Jerikossa. Uusi Testamentti kertoo perheistä, jotka pelastuivat uskoessaan Jeesukseen. Roomalainen Cornelius, Filippin vanginvartija. 

Voimani palautuvat paraikaa lupauksesi ja rakkautesi mukaan. Näin sadetta kestävässä Raamatussa lukee. Sinun sanojasi huom! Jeesus, olet edelleen ja aina vaan kiinnostunut perheistä ja heidän parhaastaan. Kiitos siitä. Jatkan rukousta ja lasken perheeseeni enemmän porukkaa, kuin uskon isä Aabraham. Ok?

Sukupolvia on monta. Lapsilla on siipat, sisaruksia, vanhemmat, perheet. Seurakuntaperhe on myös perhettäni. Tässä tarvitsen viisautta, Herra. Kuinka saat tuhlaajatytöt ja – pojat onnellisesti Isän kotiin?  Tarkoitan myös perheitä sateenkaaren kaikissa väreissä. Jeesus, tiedät hämmennykseni. Korjaa kaikenlaisia rikkinäisiä perheitä. Apuja toivon, Sanasi kirkastumista, koska Jeesusfanittaja-pappeja on vähän ja meidän puheemme ovat terapeuttista kuin konepistoolin sarjatuli. 

Meikäläinen pakenee liian usein sienen alle tai komeron peittojen väliin, kun en osaa sanoa kauniisti: ”Ilman uskoa Jeesukseen, rakas veljeni ja sisareni olet ajautunut kauas Kodista”. En löydä kieltä ilmaisemaan: ”Ei ole heteroja, homoja, lesboja, on vain Jumalan kuvaksi luotuja ihmisiä, miehiä ja naisia, jotka tulevat pelastetuiksi, parannetuiksi, Jumalan sylissä oleviksi lapsiksi, yksin uskon ja Sanan kuulemisen kautta.

Jeesus, nyt jaksan. Sade lakkasi. Kiitos kun tulit hakemaan mut ihmisten ilmoille. Varjele pahasta. Jaksan ainoastaan Sinun varassa. Olet paras addikti ikinä. Sanokoon onneton Nietzsche mitä tahansa. Kiitos tuhansista siunauksista, joita jaat suurperheelleni (ks. yllä)

terveisin Heka, pappi ja kristitty yksin Jumalan armosta, vaan ei yksin. Hymiö.

torstai 17. syyskuuta 2015

Veljet ja sisaret

Elämä on kummallista ja siunauksia täynnä. Toiset Jumalan suuret lahjat ja varjelevat teot paljastuvat vasta Taivaassa. Maan päällä saa kokea palan Taivasta jokainen Jumalan lapsi. Vähän kotikuulumisia. Lapset ovat maailmalla ja asumme kotia Lohjalla kahden Mallen kaa. Ostimme uuden sängyn. Lastenlapset tykkäävät pomppia siinä kyläillessään. Me isovanhemmat emme pompi. Ainakaan usein. 

Työasiat alkavat helpottaa. Saan käydä kirkkoherran luvalla kerran kuussa Karjalohjalla pitämässä messun. Tämä on meikäläiselle tärkeää, koska jumalanpalvelusyhteisöni ovat karjalohjalaiset lisättynä lohjalaisilla. Karjalohjan kivikirkko on aina kotikirkkoni.
 Ero on aina vaikeaa, on kyse sitten avioerosta, kuolemasta tai työpaikan vaihtumisesta. Mutta mulla on tällainen parahultainen on-off vaihe. ”Sen kanssa voi elää”, sano mummo, kun vaaria sieti.
Karjalohjalla toimii kristillisiin arvoihin sitoutunut, Karjalohjan alueseurakuntaa tukeva, ” Karjalohjan hyvämaineisen seurakunnan ystävät ry.”Tule mielellään mukaan yhdistyksen kahvilailtapäiviin. Nyt olemme syyskauden Wanha-Emännässä ja joulukuussa Markku Vepsän kotona. 

 Pidimme viimeisen vanhamuotoisen riparin Lasikirkossa/ Kivikirkossa/ kirkonmäellä taaksejääneenä kesänä. Ensi vuonna karjalohjalaiset ja muutkin voivat valita mm. Bergvikin leirin. Olen yhtenä vetäjänä siellä. (Leirijakso 16.6. – 23.6.)  Konfirmaatio omassa kirkossa Karjalohjalla su 3.7. klo 10.  Lisätietoja tulee kirjeitse a’la rovasti Horst Gripentrog. Hyvämaineinen yhdistyksemme antoi stipendit kaikille viime kesän isosille, ns. ylimääräiset konkari-isoset saivat ihan tuntuvan muistamisen. Olihan tuo viimeinen Lasikirkko/Turku mallinen sessio. Kaikki isoset olivat hyvällä flow fiiliksellä mukana. Jatko-rippis on Lasikirkossa su 8.11 klo 10 – 15. Siitä laitan infoa myöhemmin.

Rakas ystävä. Jumala on olemassa ja asettuu aina heikkojen ja alas painettujen puolelle. Jeesus on tullut etsimään kadotettuja - saatanan huijaamia - ihmisiä. Usko rohkeasti: Sinut on löydetty. Jeesus kutsuu sinua nimeltä. Sinut on tarkoitettu Taivaan kansalaiseksi. 
Pala Taivasta maan päällä. Sinun lähelläsi. Jeesus tulee liki. Saat olla vapaa Jumalan lapsi, kun tahdot. Riittää kun sanot: ”Jeesus, auta, pelasta!”
  
Elämä on kaunis laulu, vaikka joskus hätäilen, kuin lähetyssaarnaaja ihmissyöjien padassa.  Muistetaan toisiamme rukouksin. Samoin niitä, joiden kanssa on vaikeaa olla. Siunaaminen on Jumalan lapsen tehtävä. Anteeksipyytäminen ja – antaminen onnistuu aina, kun uskoo: Jeesus on Herrani ja Jumalani. Hänelle on kaikki mahdollista.

Jeesus kanssasi, ystävä
Heikki Linnavirta, diakoniapappi, rovasti

Ps. Liity meidän yhdistykseen ”Karjalohjan hyvämaineisen seurakunnan ystävät”. Meillä saa uskoa, etsiä ja epäillä. Aitous ja rehellisyys ovat hyvä juttu. Vaikka talkoilemme ja rukoilemme, niin rahan tarve on nyt akuutti. Jotta voimme toimia Karjalohjan ystävien ja kaiken maailman Jumalan luomien hyväksi. Mieti voitko olla kuukausilahjoittaja yhdistyksemme hyväksi. Tämän tukiyhdistyksen on tarkoitus toimia Jeesuksen paluuseen asti. Tuo päivämäärä saattaa olla kauempanakin. Rukousta, läsnäoloa ja rahaa sinulta toivomme. Ota yhteyttä hallituksen jäseniin. Puheenjohtaja tietää eniten rahasta ja hallinnosta, meikäläinen on preacherman,niinku.
Yhdistyksemme tilinumero: 
Karjalohjan hyvämaineisen seurakunnan ystävät ry.  
FI20 4006 0010 1879 83